Qvidja on toiminut maatilana vuosi­satoja. Elävälle ympäris­tölle ominai­sesti sen raken­nus­kantaa on uudistettu ja täyden­netty aikojen saatossa. Raken­nukset ovat monipuo­lisia, eri aikoina ja eri käyt­tö­tar­koi­tuksiin rakennettuja. Ne muodos­tavat toimin­to­jensa perus­teella omia pihojaan: linnan­pihan, talous­pihan, vilja­pihan ja työläisten asuin­pihat.

Vanhin säilynyt rakennus piha­pii­rissä on 1400-luvulta peräisin oleva kivi­linna. Tilan alueelta löytyy kuitenkin muinais­lai­turin jäänteet, eli alueella on asuttu ja siten raken­nettu jo ainakin 500-luvulla. Vuosi­sa­tojen aikana piha­pii­ristä on myös hävinnyt raken­nuksia: tuoreem­mista löytyy tietoja vanhoista arkis­toista ja raken­nus­kannan inven­toin­neista, mutta vanhemmat selviäi­sivät vasta arkeo­lo­gisten kaivauksien avulla.

Qvid­jasta teetettiin vuonna 2015 raken­nus­his­to­ria­sel­vitys, jonka teke­mi­sestä vastasi Saatsi arkki­tehdit. Raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tyk­sestä löytyy lisää yksi­tyis­koh­taista tietoa Qvidjan raken­nus­kan­nasta ja histo­riasta.