Metsät
Ekosysteemilähtöinen kasvatus vahvistaa metsän hiilivarastoa, tuottoa ja lajikirjoa
Qvidjan metsissä valo siivilöityy erikokoisten ja -ikäisten puiden lomasta. Omaa rytmiään elävä metsä tarjoaa kodin monille lajeille sekä valtavan hiilivaraston niin maan pinnalla kuin sen alla. Alati uudistuva metsä luo arvokkaan maiseman ja antaa tasaista tuottoa sukupolvesta toiseen.
Metsän jatkuva kasvatus
Jatkuvassa kasvatuksessa puusto uudistuu luonnollisesti ja tautituhoja voidaan välttää. Se on vaihtoehto perinteiselle jaksolliselle metsänkasvatukselle, jossa jakson päätteeksi kaadetaan yleensä kaikki puut. Jatkuvassa kasvatuksessa puusto uudistuu luonnollisesti ja hakkuissa poistetaan vain suurimmat, taloudellisesti kypsät rungot niin kutsutun yläharvennusperiaatteen mukaisesti. Pienemmät puut ja taimet jätetään kasvamaan, mikä takaa metsälle monirakenteisen ilmeen ja jatkuvan uusiutumisen.
Qvidjan metsien pinta-ala
yhteensä
764hehtaaria
josta suojeltua
137hehtaaria
Korkeampi tuotto metsänomistajille
Yläharvennusmenetelmä tuottaa arvokasta tukkipuuta eikä maanmuokkausta, istutuksia tai taimikon hoitoa tarvita. Hakkuutulo on korkeampi kuin alaharvennuksessa, jossa metsästä hakataan lähinnä taloudellisesti arvottomampaa kuitupuuta. Metsä tuottaa tasaisesti ja metsään sidotun pääoman tuotto pysyy korkealla tasolla.
Mitä monimuotoisempia metsät ovat, sitä paremmin ne palvelevat metsän käyttötapoja ja eri lajeja.
Hiilensidonta ja monimuotoisuus
Jatkuvan kasvatuksen metsät sitovat enemmän hiiltä kuin tasarakenteiset viljelymetsät, sillä puuston ja maaperän hiilivarasto pysyy suurena eikä häviä, kuten avohakkuussa, jonka jälkeen menee vuosikymmeniä ennen kuin maaperän hiilivarasto palautuu. Monen ikäiset ja kokoiset puut tarjoavat elinympäristön runsaalle lajistolle ja lisäävät metsän maisema-arvoa.
