Pellot ja laitumet
Kaikki alkaa maaperästä – elävät pellot ja laitumet rikastavat elonkirjoa
Qvidjan tilalla eläimet ja viljely toimivat yhdessä kuohkean maaperän ja monimuotoisen luonnon hyväksi. Ylämaankarja, lampaat ja hevoset hoitavat maisemaa rauhallisin askelin samalla kun eliörikas pelto kätkee hiiltä syvälle maahan.
Koko 140 hehtaaria peltoa ja metsälaitumia hoidetaan luonnon monimuotoisuutta vahvistaen: rotaatiolaidunnus, monipuolinen heinänviljely, kierrätyslannoitteet ja maanparannuskuidut pitävät maan elinvoimaisena.
Vaikutukset eivät jää arvailun varaan – niitä mitataan ja tutkitaan yhdessä maanviljelijöiden ja tutkimuslaitosten kanssa osana Carbon Action -yhteistyöverkostoa.
Vapaus liikkua, elää laumassa ja laiduntaa luonnonmukaisesti on eläinten hyvinvoinnin lähtökohta.
Peltojemme ahkerat puurtajat
Hevoset, lampaat ja ylämaankarja muodostavat laidunnuksen ja rehunkäytön kannalta ihanteellisen yhdistelmän. Niiden elinympäristö on suunniteltu vastaamaan lajin tarpeita – vapaus liikkua, elää laumassa ja laiduntaa luonnonmukaisesti on eläinten hyvinvoinnin lähtökohta.
Eläimet osallistuvat aktiivisesti maaperän hiilensidontaan. Qvidjassa käytämme nopeutettua laidunkiertoa: eläimet laiduntavat lyhyen jakson pienellä lohkolla ennen siirtymistä seuraavaan, mikä auttaa kasveja uudistumaan ja maaperää sitomaan hiiltä tehokkaammin.
Qvidjan eläimet lukuina
hevosta
lammasta
ylämaankarjaa
Elävä maa sitoo hiiltä
Periaate on yksinkertainen. Kasvit keräävät hiiltä ilmasta yhteyttämällä. Hiili välittyy juuriston kautta mikrobeille ruoaksi – mikrobit puolestaan antavat ravinteita kasveille. Mitä enemmän elämää maan alla on, sitä enemmän hiiltä sinne varastoituu.
Hiilirikas eli multava maa imee vettä kuin pesusieni, mikä parantaa viljelymaan sietokykyä sään ääri-ilmiöitä vastaan: rankkasateella pelto ei lainehdi eivätkä ravinteet valu vesistöihin – toisaalta kuivan jakson aikana maa pysyy kosteana ja elinvoimaisena, mikä suojelee viljelijän satoa.
Maaperässä on enemmän hiiltä kuin kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Sinne hiili kannattaa varastoida!
Pölyttäjät, perhoset ja pienet maaperän sankarit
Qvidjan maat ovat koti myös lukuisille hyönteisille ja pieneliöille. Perhosten, kuten harvinaisen isoapollon, lentoalueet on huomioitu tilan suunnittelussa, ja niityt sekä viheralueet on kunnostettu pölyttäjien tarpeisiin sopiviksi.
Lisäksi mustan mehiläisen pesiä hoidetaan luonnonmukaisin menetelmin osana lajin elvyttämistä. Maaperän monimuotoisuus, siis mikrobien ja pieneliöiden hyvinvointi, on keskeistä koko viljelyfilosofiassa – ilman pieniä sankareita ei synny elävää maata.
Tulokset ratkaisevat – hiilensidonta vaatii luotettavia mittauksia
Kestävä viljely tarvitsee mitattavia tuloksia. Mittaamme kokeilujen vaikuttavuutta jatkuvasti yhdessä Ilmatieteenlaitoksen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Keräämme reaaliaikaista dataa peltojen kyvystä sitoa hiiltä.
Carbon Action kokoaa yhteen viljelijät, tutkijat ja yritykset edistämään uudistavaa viljelyä ruuantuotannon, ympäristön ja Itämeren hyväksi.
Seuraa hiilensidontaa reaaliajassa pelto-observatoriossa
Qvidja on ollut mukana kehittämässä pelto-observatoriota, jossa hiilensidontaa mitataan reaaliajassa suomalaisilla pelloilla.
