Yhteen hiileen

Suomen metsän hiilinielut puhututtavat aina vaan. Ehkä osa on jo kyllästynyt, mutta lue vielä tämä.

Minulla on monta hattua hiileen liittyen. Olen Luonnonvarakeskuksen johtokunnan varapuheenjohtaja. Olen maaperän hiilivarastoa todentavan Carbon Actionin perustaja ja puheenjohtaja.

Tutkimustilallamme Paraisilla tehdään maaperän hiilivaraston kenttätutkimusta. Tutkimme myös ilmakehätieteilijä Markku Kulmalan kanssa nanohiukkasten ilmastovaikutusta.

Kertauksena käänteet: uutisointiin, että Suomen metsien hiilinielut romahtivat. Ruotsissa ei käynyt näin.

Moni tutkija varoitteli että näin tulee käymään. Suomen aiemmat laskelmat olivat liian toiveikkaat – että hakkuita voisi lisätä nielujen säilyessä.

Suomen ja Ruotsin luvuista sukeutui metsäteollisuuden, ministeriön ja tutkijoiden kesken kitkerä soppa.

Luonnonvarakeskus kasvihuonekaasulaskennan tuottajana sai ryöpyn. Jotkut tutkijat alkoivat lehdissä moittia työtä kovin sanoin.

Moni huippu pysyi hiljaa. Julkinen keskustelu vaatisi nykyään PR-toimiston, ammattisomettajan ja mielenterveyspalvelut.

No, mistä se ero johtui Suomen ja Ruotsin välillä? Laskentatapa on erilainen. Molemmissa tyyleissä on puolensa.

Suomi laskee metsän hiilivarastot yasso-mallilla, ja muutokset näkyvät heti. Yasso-malli perustuu laajaan kansainväliseen mittausaineistoon.

Ruotsi ottaa isolta koealamäärältä maanäytteitä 10 vuoden välein ja laskee hiilimäärän muutoksista keskiarvon - ja laskee vielä muutoksista liukuvan keskiarvon. Muutokset näkyvät hyvin hitaasti.

Eräs professori väläytteli, ettei maaperää epävarmuuksien vuoksi pitäisi ottaa mukaan laskentaan. Miksi maaperää ei pitäisi laskea lainkaan mukaan hiililaskelmiin? Professori Annamari Laurén vastaa MT Livessä

Voi hyvä luoja. Maaperässä on enemmän hiiltä kuin kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Se on valtava hiilivarasto! Miten puita voi edes ajatella ilman maaperää?

Totta kai epävarmuuksia on. Ja malleja, mittauksia ja laskentaa eri maiden välillä on syytä yhtenäistää ja kehittää.

Mutta jos maaperä ei ole metsien hiilinielulaskennassa mukana, menee laskenta vailla epävarmuutta väärin.

Lisäksi antaa metsienkäytöstämme melko selkärangattoman kuvan, jos emme pyri mahdollisimman hyvään tietoon.

Olemme Carbon Action -aloitteessamme kehittäneet 6 vuotta maaperän hiilivaraston todennusta Ilmatieteen laitoksen johdolla. Työssä on mukana leegio tutkijoita, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

Nyt meillä on uusin Yasso20-versio. Olemme liittäneet sen hiilenkiertomalliin. Käytämme yasson kanssa satelliittidataa ja maaperämittauksia. Todennus soveltuu niin EU-politiikkaan kuin yrityksillekin.

Aina tieto ei lisää tuskaa – laskenta näyttää esim pellon viralliselle hiililaskemalle hyvää. Vaikka tieteellisen työn tavoite on aina kuvata todellisuutta, ei vastata toiveisiin.

Hyvän tieteen merkki on että yhteistyöhön on avoimuutta ja halua. Nyt pitää puhaltaa yhteen hiileen.

Metsien ilmastovaikutus ei tietenkään ole vain sidottua hiiltä. Se on myös vedenkierron ylläpitoa. Metsät ovat maapallon LVI-järjestelmä.

Unelmoin, että joskus päätöksenteossa olisi monimuotoisen luonnon todellinen arvo. Kuten tietokirjailija Juha Kauppinen viisaasti tiivisti: ”Usein hiilen ja lajien runsaus on suurta samoissa paikoissa.”

Julkaistu Ilta-Sanomissa 6.5.2025.